tavallaan tunnen tuskasi
minäkin olen menettänyt jotain tärkeää
muiden vielä läsnä elää
tiedän miten tahdot itkeä
en tahtoisi sinua sääliä
vaan itkeä kanssasi
tahtoisin sulkea sinut halaukseen

mutta me ollaan kaikista vahvimmat
jotka myrskyssäkin nauroivat

meille kaikille ei annettu parhaimpia eväitä elämään

puhun nyt minusta ja monesta muusta nuoresta

meille kaikille ei suotu vanhempia
jotka näkisivät meidän valmistuvan
me jotkut emme voi esitellä uutta rakkauttaan
osa meistä ei huuda äitiä
osa ei huuda isää

osa huutaa hetken
osa ei huuda koskaan

osa näkee vanhemman kuihtuvan pois
osa ei tule koskaan näkemään häntä
jonka ansiota täällä hengitetään

joidenkin sanavarastossa ei ole äitiä
tai isää
osa kuulee vanhempansa äänen viimeisen kerran
osa ei ole koskaan kuullutkaan

osa tulee saattamaan vanhempansa hautaan
osa ei tule koskaan tätä läpi käymään

osalle vanhempi on muisto vain
osalla ei ole muistoja ollenkaan

muista rakastaa

minäkin olisin halunnut olla sellainen nuori
joka haukkuu isänsä maan rakoon kun ei anna viikkorahaa
mutta se ei ole koskaan ollut mahdollista
minäkin olisin halunnut huutaa isää
minäkin olisin halunnut kertoa ensimmäisestä pojasta isälle
minäkin olisin halunnut isän istuvan konfirmaatiotilaisuudessa
minäkin olisin halunnut isän näkevän koulutodistukset

minäkin olisin halunnut nauraa isän kanssa
nahistella hänen kanssaan
minäkin haluaisin tietää miltä isäni näyttää
tai miltä hän kuulostaa
kun maailma pelottaa liikaa
minäkin olisin halunnut tuntea oman isäni vahvat käsivarret ympärilläni

minä en koskaan tuntenut
mutta silti aina ikävöinyt

muista aina rakastaa 

halatessani posliinipönttöä
mietin miten joskus sitä unohtaa syödä
aina joku muu mielessä
painaessani pään tyynyyn
haluan tuntea rakkauden 

se jokin pysyy mielessä
lukitsee ajatukset
kehää kiertäen
jotain hyvin erikoista
pystyn näkemään sinut

se biisi kolahtaa
paremmin kuin aiemmin
pystyn jo piirtämään itseni paremmin paperille
vahvemmat viivat jotka mulle reittiä selventää
kompanssin nuoli on rauhoittunut
kaikelle paskalle anteeksi annettu ja eteenpäin jatkettu

"Milloin Niinan kasvoilla on viimeksi valuneet kyyneleet ja mistä syystä johtuen?"

"Joko ilosta tai surusta."

mitä tämä taas on
mitä sä teet mulle

joskus istuin sohvalla ja tuijotin yhteen kohtaan
sydän löi niin raskaasti ja huokailin syvään
teki mieli itkeä mutta itku ei tule
se vain ei tule
meikkini ei ainakaan tuhriinnu
voin hymyillä
ja samalla tuntea miten sydän jättää lyömästä yhden lyönnin

mutta koska minä olen reipas
psyykkaan itseni ulos paskamyrskystä
ja taas olen tyytyväinen elämään
hymyilen hänelle
mitä kaikkea yllättävää elämässä voi tapahtua
tämä on se elämä
monen ylistämä

mä olen onnellinen

olen saanut inspiraation liikkunnasta
tunnen kuinka lihaseni kasvavat, mun olo on pirteä ja nukun parempaa unta
en ole ostanut tupakkaa viikkoon
eikä känni houkuta
olo on terveempi
parempi

elämä on täynnä valintoja, ne sanoo
mä valitsen terveen ja onnellisen elämän 
onnellisuus ei tartu sua kädestä kiinni
sä tartut onnellisuutta kädestä kiinni 

mä rakastan elämääni ja itseäni
monen vuoden jälkeen mä sanon ääneen
"mä en haluais olla kukaan muu. olen niin onnellinen että saan olla juuri minä. yhtäkään huonoakaan vikaa en veisi pois koska silloin minä en olisi minä"

vain sinä voit viedä itseäsi eteenpäin.

matkalaukku on pakattuna
päätin etten ota yhtäkään meikkiä mukaan
tämä reissu vietetään kauniin luonnollisena
tämä reissu vietetään aitojen rakkauksien seurassa
vain me kolme ja nelijalkainen
aurinkoa, pihasaunaa, paljua ja hyvää ruokaa
niistä on miniloma tehty
pois paska kaupunnin jaloista

tämä viikkokin meni stressatessa
kunnes tuli perjantai
nyt sunnuntaina olen hyvin onnellinen
stressi on muisto vain

lasken vain tunteja kunnes auto starttaa etelään
mä olen siunattu ja mun elämä on kaunis
menihän tuon tajuamiseen kohtalaisen monta vuotta

mihin kaikki päivät menee
kun jo heinäkuuta eletään

osapäivätyötä on kovin mahdoton löytää. joko etsitään kokoaikaista tai osa-aikaista
osa-aikainen työ opiskelun kanssa on jo liikaa
en malta odottaa muuttoa uuteen asuntoon ja koulun alkua
paperihässäkkä tympäsee, mutta onneksi ensi viikolla saa irtiottoa arkeen!
oon miettinyt uutta blogia, mutta saa nähä miten aikaa riittää kaikkeen

löydän itseni hymyilemästä joka paikassa
olen onnellinen
nelijalkainen on aivan ihana olento