minulla on omat kipuni ja itkuni
lattialla itken kipujen takia
kipu pistää itkemään

kaupassa vammainen,
kakkosluokan kansalaisen
(eihän sellaisia edes ole)
en osaa ääntää edes diagnoosiani

kipu vain tahtoo olla liikaa,
tahdon päästä liikkumaan

yön unissa heilutan jalkoja kuin pikkutyttö laiturilla kesäisessä säässä
"kato, näihin jalkoihin ei satu"

kuin kasikymppisen kehossa
parikymppisen epävarmassa mielentilassa

yritän nyt vain olla iso tyttö ja luottaa lääkärin sanoihin

lennä lennä varpunen
yön lailla lennä pois minusta

elämänmittainen virhe
suloinen virhe

ja minä en aio vastata
ei näin virheitä maksella takaisin

Viilletyt ranteet unen yössä vaeltavat
Kuolleet muistot ne eloon elvyttävät

Tänään en aio olla onnellinen
En ollut sitä eilenkään

Volyymia isomalle
jospa tärykalvot puhkeaisi

enkä enää kuulisi näitä sointuja
pahuuden sointuja jotka täydessä katkeruudessa vaeltavat

etten kuulisi yhtäkään suunniteltua kommentia höystettynä viattomuudella
kulisseissa reppanat elävät

olla kirjaimellisesti omissa ajatuksissa
olla vain itselle läsnä

ymmärränkö liikaa vai liian vähän
miksi kaikki ei vain loppuisi tähän
tähän iltaan

pahuuden sointukin lopettaisi uuden katkeran siemen kylvämisen

eilen koin pettymyksiä
kyyneleitä silmissä
tänään en haluaisi välittää
mutta silti tahdon tietää enemmän

kuntouttaessani polvea tunnen tehon siirtyvän väärään paikkaan
mitä teen väärin?

lääkäri sanoi vaivan menevän pois
mutta miksi muut sanovat tulevaisuuden olevan kivulias?

miksi liikunnasta nauttivan tulee ottaa varovasti
kun läskit melkein pakotetaan vasten tahtoaan juoksemaan

"potilaalle kerrotaan, että taudin ennuste on hyvä"

ei mulle kerrottu mitään

"edelleen kerrottava, että kivun paraneminen voi kestää useita kuukausia"

onneksi mä olen tottunut jo kipuun

Taivaanrannanmaalari voisi veistää teräksisen puun
ja taivaalle alati polttavan kuun
sanomattomat sanat seinille kaikumaan

Rakensin pyramidin yhden yön aikana
ja vain siksi, että astuisin sen ansaan
aina yhä uudelleen

Ja mihin se loputon yö nukahtaa
ikuisena arvoituksena matkalla

hetken kai olin häivähdys menneestä
"saanko tappaa itseni", google kertoo vastauksen

kyyneleet poskilla polttavat