"I say people love you one day but by sunday you're forgotten

Se ääni on tuttu
Se sama ääni on kaikunut korvissas ennenkin
'Eri asioilla tässä vaan'
(Muistoja et pakene,
älä pakene)

Itsetuhoinen itsetuhoisen aistii
Samalla matkalla, eri kengillä
Jollain sama lääkehuuruisen katse joka taisi joskus omaa katsetta koristaa
Menneitä lumia vaikka lunta on taas ulkona

Opin uusia sanoja lohduttomassa tilanteessa
Juuri tälläisestä pelkäsin ja nyt hengitän sen tilanteen ilmaa
Suljen sieluni kaikelta
Älä kysy,
et kuule vastausta

I just gotta keep working, stay focused

"Mikä sua stressaa"

sanat kaikuu seinillä ja minä pidätän kyyneleet piilossa
koska en suostu elämään tätä uudelleen

"onko sulla kova huoli hänestä"

tietäisitpä miten pelkään hänen vievän henkensä,
(ajatus ei se olisi ensimmäinen laatuaan)

kuraattoriaikoja ja aikaistettuja terveysaikoja
ei, nyt ei ole aikaa

huomaan jotenkin olevani pienempi
jostain kohtaa senttejä lähteneenä aina samassa painossa junnaava
joskus taisin unohtaa syödä ja hyvä niin
ei mulla ole aikaa

mut se joku jostain on niin turvallinen ja ennen nähty
mistä se tulee, mihin se menee ja mistä se kertoo?

en tiedä
maailma tuntuu joskus hyvin todelliselta