30.5.2016

Alkoholin liemi maistuu liian hyvälle
Miten se maistuukin näin mahtavalle
Miten känni tuntuu onnelle

Tupakan savu kiristää keuhkojani
mutta minä en nyt välitä
Pidän vapaapäivän stressistä

Aurikoinen yö tainnuttaa minut syvemmälle humalan syövereihin
Jos saisin valita
aamu ei koskaan heräisi
Jos minulle valta suotaisiin
tappaisin seuraavan päivän omin käsin

Koska promillet suojelevat minua omilta ajatuksiltani
Musiikki pauhaa ja valot vilkkuvat
en ole ollut aikoihin näin onnellinen

16.5.2016

Löydän stressin aiheen kaikesta
Se on ahdistuksessa kaikkein kauneinta
Synkilläkin pilvillä on synkeimmät reunaviivat
Sydän pumppaa kehoon entistä tujummat kortisoliannokset    
Stressin huippu on korkeaa vuortakin korkeampi
Minä en kyyneleitä valuta
Koska jumalauta en osaa
Hukutan itseni jokapäiväisiin herkkuihin
Samalla kun itseinhon köysi kaulalla kiristyy kiristymistään
En minä voisi sanoa ääneen olevani juttutuokion tarpeessa
Olen ollut vahva liian pitkään

12.5.2016

yksi elämä elättävänä
tahtoo olla liian suuri sen jaksaakseen
ei lahjana
taakkana hartioilla
miten montaa harmaan ja mustan sävyä voi värittää?

en ole vuosiin kertonut että ahdistaa
niin nyt se on täällä taas

7.5.2016

Kohta tulee täyteen neljä vuotta sun kuolemasta
T, mä muistan sut edelleen
ja meidän viimeisen kohtaamisen

Olit liian nuori lähtemään niin aikaisin