Päivällä en ymmärrä miksi yöllä panikoin sumeista ajatuksista
öisin kun edes taivas ei ole kirkas
Alitajunnan salat päivisin ruokittuna öisin ruokaa kiljuvat
Tule ja ravitse minut ahdistavin ajatuksin

Hajotessa niihin tummafonttisiin otsikoihin minä sisällöstä yritän itseäni tavata
En osaa käyttää vieläkään ääntäni oikein

Hiljaa hyvä tulee, polje kovempaa
Reippain ottein ja rauhallisin mielin,
polve kovempaa

Enkä minä tiedä onko tässä perkeleessä mitään järkeä
en osaa muutakaan

hengitysharjoituksia aamupalalla
puuron seassa suolaiset kyyneleet
Yössä unen levottomat liikkeet

Kävin puntarilla,
olen liian painava peilin edessä hymyilemään
joten kämpillä yksin hiljaa lymyilen

Liian arka kosketettavaksi,
älä puhu mulle, mene pois