kello löi jo kuusi
painajaisesta se heräsi
joka on itseasiassa todellisuus
liian arka taas kaikelle normaalille
silti normaaliksi haluava
olla tavallinen
havahdun omaan nauruun
miten outo se onkaan
miten se ei olekaan minua
olen yhtä pokerinaamaa
minimaalisesti valot päällä
kotona ollessa onko mikään kotona?
en minä ennen ole meinannut oksentaa jännityksestä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥