Kirjoitan itselleni tsemppiviestiä
En taida uskoa niihin itsekään
Nukahdan mielikuviin minä kylppärin lattialla
Terä ja ihosta valuu punaista
Aamuyöstä herään kun sade pieksee maailmaa
Ja hetkessä mieli valtautuu kaikista niistä asioista
Joita en osaa
En edes muista milloin velloin itsesyytöksissä
Vetäessäni peiton päälleni kuiskaan itselleni olevan paska
Välillä tunnen etten kuulu tähän maailmaan
Erotun muista naisista haaveiden tasolla
En minä haaveile häistä ja unelmien mekosta, saati lapsista
Unelmoin siitä elämästä, johon terveet ovat aina kuuluneet
Muut löytävät poikaystäviä, minä vain kusipäisiä sikoja
Mikä minussa on vikana?
Läskiahdistus jyllää
Yritän vain skarpata päivästä toiseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥