Mitä mulle kuuluu? En oikein osaa vastata. Oon ollu eristäytyneenä kämpille, vkonloppusin käyn porukoilla. Ajatuksia joko ei ole tai sitten niitä on, mutta ne on ahdistavia ja pelottavia.
Eilinen ilta oli hirveä. Lähdin veljen seuraks kauppaan. Ja meinasin saada paniikkikohtauksen. Ahdistusta jatkui vaikka pääsin kämpille, menin kylmään suihkuun ja se auttoi vain hetken. Ja sitten sorruin viiltelemään. Sekään ei oikein meinannu auttaa. Ajan kans ahdistus onneksi väheni.
Tänään vähän ahdisti käydä kaupassa ruokaostoksilla ja pyysin ohjaajaa mukaan. Yleensä ohjaaja on odottanut pihalla ku käyn kaupassa. Selvisin ihan hyvin reissusta.
Nyt katson ulos, vettä sataa. Puhdistaisiko vesisade kaiken paskan mikä velloo sisällä. Välillä tuntuu et tää on vika kesä minkä vietän.
Eläkkeen saajan hoitotuki onneks hyväksyttiin. Olin varma et se tulis hylkynä takas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥