Pimeydessä vaelsi tuntematon sotilas
kansi viimeisen päälle hiottu
ja sisältä kaikki rikottu
Sirpaleina sodassa
tajuttomana ensiavussa
Onneen ei oikotietä
Mikä kahtoi olla viimeinen ajatus
Kai kaikkeen on jokin selitys? Nyt kaikki on varmaan paremmin?
Kuiskaamatta tiedän olon tuon lohduttoman
Seinä vasten selkää
Minä ymmärrän
Olo vellova, mieli sumuinen,
tunteet kadonneet jonnekin sielun taakse
sydän ei tavoita mitään
Lepää rauhassa, kyllä sä näät tän kaiken