Kaduilla on jotain kerrottavanaan
pensaiden takaa tarinoitaan kuulen niiden kuiskivan
Ei, väännän musiikkia isompaan
askel on edelleen raskas
Sen viisaan ja vanhan miehen kasvot kertoo eletystä elämästä
ja se eletty elämä on kohta eletty pois
Kaikessa pimeydessään ja koleudessaan aamut ovat elämän kauneinta aikaa
Kun päivä vielä nukkuu lapsosen viatonta unta
Yö tekee lähtöään jonnekin
kai se rajan takana uinahtaa
vaiko feenikslinnun lailla kuolee ja syntyy uudelleen
se aina aamulle tilansa raivaa
En kuitenkaan katso ohikulkevia silmiin
en minä niiden katseilla mitään tee
yksin helpompi hengittää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥