Oon huomannut miten olot vaihtelee. Nyt on ollut ihan hyvä vointi, on tuntunut siltä että jaksan elää ja olla elossa, lääkkeiden yliannostus ei ole enää pyörinyt mielessä. Oon jaksanut käydä lyhyillä kävelylenkeillä ja tänään kokkasin pitkästä aikaa.
Tämä viikko on viimeinen sairauslomaviikko, enkä tiedä, mitä mieltä olla siitä. Päivät ovat pitkiä, mutta mitä jos palaan töihin ja vointi romahtaa? En viittis jatkuvasti saikuttaa ja oon tän koko kuun ollu saikulla.
Tuntuu että aika juoksee siivillä. Ja tuntuu että oon menettänyt jotain itsestäni. Vielä toukokuussa jaksoin käydä (tosi jaksamisesta ei kukaan kysynyt) töissä 8h kerrallaan ja viitenä päivänä viikossa. Nyt kolme päivää ja kuusi tuntia kerrallaan tuntuu olevan liikaa. Ärsyttävää olla siinä rajamailla jaksaako vaiko eikö.
Mut ehkä tää tästä. Vielä viime viikolla ei ollut voimia mennä aamulla mtt:hen, niin miten jaksan ens viikolla töihin yhdeksäksi? Se jää nähtäväksi. Keskiviikkona on lääkäri, sinne on ainakin pakko mennä.
Ehkä tää tästä. Ehkä kaikki on nyt paremmin, kun on saanut kunnolla levätä. Mun mielestä se osaston lääkäri teki virheen määrätessään mut heti takas töihin eikä saikulle, tiesin että mulla ei ole voimia. Ja kaks viikkoo sitä jaksoikin, kunnes tuntui et ainut vaihtoehto on tappaa ittesä että pääsee lepäämään. Mut nyt oon saanu levätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥