Vitun vittu. Anteeksi kielenkäyttö, mut mua ahdistaa niin paljon. Päivä meni hyvin, sain käytyä yksin (Propralin turvin) kaupassa ja tänään oli mtt. Sain kerrottua kaiken. Omahoitaja ei paljoa kommentoinut, kirjoitti vaan kaiken ylös. Meni taas huimat 15 minuuttia käynnillä. Mut oon oppinu luottamaan omahoitajaan. Silloin kun mtt oli kauempana, peruin tosi usein käynnit. Nyt kun mtt muutti lähemmäs, oon aina mennyt ajalle. Mtt sijaitsee entisen avo-osaston tiloissa, ja siinä paikassa on jotain tunnelmaa.
Kävin veljen kans uudelleen kaupassa ja veli antoi jämä topan. Se ei kauaa mulla kerinnyt olemaan, kun tupakointi alkoi ahdistamaan niin paljon, että annoin topan takaisin veljelle. Mielummin oon sisällä ja imeskelen nikotiinitabletteja. Ulkona pelot vainoaa ja kotona on hitusen turvallista olla.
Makasin piikkimaton päällä hetken ja se auttoi hieman.
Enää on muutama päivä miettiä, et mitä haluan Leponexin suhteen. Pelottaa, et mut heivataan osastolle. Viime kerralla lääkäri oli sitä mieltä, että tässä on jo pitkään seurattu, pärjäänkö kotona. Mut en halua osastohoitoa, mitä se auttaisi.
Kaipaan lukemista, olisiko teillä ehdottaa jotain blogeja, mitä voisi alkaa seuraamaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥